Suomen viimeisimmät nettipelaamisen lainsäädöt: toimia vastuulliseen pelaamiseen Veikkaus.fi-sivustolla ja muualla

Veikkaus.fi-sivustolla pelaaminen on monelle suomalaiselle tuttua, mutta maassamme oleva erikoisuus on rahapelilainsäädäntömme. Tällä käytännöllä on pitkät juuret lainsäädännön ja rahapelaamisen historiassa. Tässä artikkelissa luodaan nopea ja tiivis katsaus lainsäädännön historiaan sekä nykyiseen lainsäädäntöön.

Nettipelaaminen nousee internetin myötä

Internet on luultavasti keskeisin yksittäinen keksintö, joka on muokannut arkeamme viime aikoina. Tämä on heijastunut myös nettikasinopelaamisessa. Nettikasinoiden määrä on ollut rajussa kasvussa ja pelaajan pitää olla tarkkana, jotta osaa valita luotettavan ja turvallisen kasinon. Nettikasinoiden tarjonta on myös kasvanut merkittävästi: pelattavaa löytyy alkaen aina kolikkopelit -sivuilta livekasinoihin. Nettikasinoiden tarjonta on laajaa ja internetin kehityksen myötä on mahdollista, että esimerkiksi virtuaalista todellisuutta hyödyntävät nettikasinot tulevat yleistymään tulevaisuudessa. Nettikasinopelaamisen suhteen on hyvä muistaa se, että Suomessa pelaamisen vaikuttaa arpajaislaki, jota päivitettiin taannoin. Seuraavaksi luomme katsauksen arpajaislakiin.

Valtiollinen monopoli rahapelaamisessa juontaa pitkälle

Suomen rahapelilainsäädännön alkujuuria voidaan jäljittää aina 1900-luvulta asti. Vuonna 1919 Suomen keskeisimmät raviseurat laittoivat pystyyn Suomen Ravirenkaan, joka toimi raviurheilun keskusjärjestöksi. Hevospelaaminen alkoi maassamme 1920-luvulla: vuonna 1924 Suomen Kuninkuusravit näki päivänvalon ja virallinen totopelaaminen puolestaan käynnistyi vuonna 1928. Tuolloin kisattiin Pohjoissataman jäällä Helsingissä, helmikuun viidentenä päivänä. Raviurheilun laskukausi tapahtui kuitenkin 1930-luvulla.

Suomi sai ensimmäiset rahapeliautomaatit jo 1920-luvun aikana. Tämä tapahtui yksityisten liikemiesten toimesta, jotka toivat Saksasta pajatsotyylisiä raha-automaatteja. Pian nousi kritiikkiä siitä, että yksityisyrittäjät hyödynsivät ihmisten pelaamisintoa omaksi edukseen. Tämä johti muutokseen seuraavalla vuosikymmenellä. Vuonna 1933 Suomessa annettiin asetus, joka tarkoitti sitä, että ainoastaan hyväntekeväisyysjärjestöt saivat yksinoikeuden raha-automaatteihin. Järjestöt alkoivat kuitenkin kilpailla keskenään ja se johti siihen, että vuonna 1937 annettiin asetus, jossa pelitoiminta annettiin ainoastaan yhden yhdistyksen yksinoikeudeksi. Ajatuksena oli se, että peleistä saatavilla tuotolla yhdistyksen oli määrä hankkia varoja kansaterveyden edistämiseksi. Yhdistys alkoi myös tekemään omia automaattejaan. Yhdistys antoi alkuun avustuksia peräti 84 eri järjestölle. Tukea annettiin esimerkiksi Lastenlinnan sairaalan suunnittelemiseen.

Uusi arpajaislaki tulee voimaan

Arpajaislaki on siis säännellyt maassamme olevaa rahapelaamisen monopolia. Käytännössä yhdellä taholla on ollut monopoli rahapelaamiseen, Ahvenanmaan aluetta lukuun ottamatta. Käytännössä tilanne on kuitenkin muuttunut edellä mainitun internetin kehittymisen myötä. Tämä on mahdollistanut sen, että suomalaiset ovat päässeet pelaamaan ulkomaisille nettikasinoille. Tämä on ollut tilanne pitkään ja se on pakottanut mainitun monopolitoimijan uudistamaan toimintaansa. Samoin olemme nähneet uudenlaisen lainsäädännön, joka tunnetaan uutena arpajaislakina. Kyseinen laki liittyy keskusteluun, jota käydään aina välillä Suomen rahapelimonopolista. Kiistely on paikoin värikästä ja mielipiteitä on moneen suuntaan. Emme tässä artikkelissa ota sen enempää kantaa asiaan, vaan siirrymme katsomaan, mitä uusi arpajaislaki tarkoittaa rahapelaajalle verkossa.

Tavoitteena turvallinen pelaaminen

Uuden arpajaislain, joka hyväksyttiin eduskunnassa viime vuoden loppupuolena, tarkoituksena on ensinnäkin tehdä pelaamisesta entistä turvallisempaa. Osana tätä on se, että esimerkiksi Lotto vaatii tunnistautumisen viimeistään vuonna 2023 ja raaputusarvatkin vaativat tunnistautumisen vuotta myöhemmin eli 2024. Käytännössä kaikkeen rahapelaamisen on tulossa pakollinen tunnistautuminen. Tunnistautumisen myötä rajoitukset peliestot on mahdollista asettaa käyttöön monopolitahon tarjoamissa rahapeleissä.

Nettipelaamisen kannalta tärkeä seikka on se, että maksuliikenne-estot tulevat mahdolliseksi. Tämä myös blokkijärjestelmänä tunnettu ratkaisu on ison kaliiberin keino ja tällä on tarkoitus rajoittaa monopoliyhtiön ulkopuolisten toimijoiden kykyä saada pelaajia Suomesta. Maksuliikennekieltoon asetetulle peliyhtiölle ei voi maksaa suomalaisilta pankkitileiltä. Tämä on iso muutos ja aika näyttää, että millaisia vaikutuksia tällä päätöksellä on. Ulkomaisilla peliyhtiöillä pelaaminen ei kuitenkaan ole jatkossakaan laitonta. Tärkeää on huomata myös se, että paljon keskustelua herättänyt ajatus raha-automaattien rajoittamisesta ei toteudu uuden arpajaislain myötä.