Täss’ blogimerkintä vailla vertaa. Tai ainakin vailla päätä tai häntää.
Parisen tuntia sitten sain puhelinsoiton herralta, joka kertoi nimensä olevan Seppo. Hän kyseli, että mitäs miulle kuuluu. Ei paljon kuulu. Kyselipä vielä olenko istunut linnassa. Joo-o. Tässä välissä huomautin herralle, että taitaa olla sattunut sekaannus.
Puhelinkeskustelusta juolahti mieleen noin kuukausi tai kaksi sitten tapahtunut välikohtaus. Olin illalla nilkuttamassa kotia kohti kun täällä Porvoossa läheisen ruokakaupan edustalla hyllynyt piripää huomasi minut. Hän huuteli oikein hanakasti, että “Petee, Pete!”
Pysähdyin sitten ja katsoin mitä asiaa tuolla untermenschilla mahtaa olla. Hän sitten huojui luokseni ja teki oikein piruetinkin. Kysyin häiskältä, kuten sopii kysyä, että mitäs asiaa hänellä mahtaa olla ja mistä hän tuntee minut. En saanut suoraa vastausta, sillä mies (hoikka, valkoihoinen, max. 175 cm, alle 30-vuotias) vain tyytyi kuolaamaan ja mahdollisesti myös erittämään nesteitään muistakin ruumiinonteloistaan. Toistin kysymyksen, jonka jälkeen hän tiedusteli olisiko minulla “kamaa”. Ei tietenkään ollut, joten toivotin hyvää päivänjatkoa ja lähdin kotiin. Se siitä.
Tuo piriveikko toi mieleen puhelinsoiton, jonka sain vuoden alussa. Asuin vielä silloin Helsingissä. Soittaja esitteli itsensä ja kertoi olevansa ulosottomies. Tai joku velkoja ainakin. Sanoi haluavansa tuhansia euroja rahaa. Joo-o. Tässä vaiheessa kehotin heppua etsimään etsimänsä hepun henkilötunnuksen ja soittamaan sitten minulle uudestaan. Soittihan hän. Luettelin henkilötunnuksen ja hän äkkäsi, että ei olekaan ihan sama tyyppi kyseessä. Hän etsi Petri Ikosta, mutta ei minua.
Tämä puhelinsoitto ulosottomieheltä toi mieleen muistikuvia toisista puhelinsoitoista. Sellaisista, joita olen vuosien varrella saanut 5-6 kappaletta tasaiseen tahtiin. Loviisan ja Porvoon poliisiviranomaisilta. Aivan totta. Ensimmäisen kerran, joka oli vuonna 2000, poliisit soittivat Loviisasta ja kyselivät että mitäs aion tehdä niillä videoilla, joita en ole palauttanut videovuokraamoon… Oh boy, oh yeh. En ole itse asiassa eläessäni käyttänyt videovuokraamon palveluita. Poliisi etsi tuohon aikaan Petri Ikosta, joka oli jättänyt videoita palauttamatta. Sama mies oli syyllistynyt myös muihin rötöksiin. Sen jälkeen olen saanut todistaa olevani kelpo kansalainen lukuisia kertoja myöhemminkin. Kerrankin Porvoon poliisit kysyivät koska pääsisin kuulusteltavaksi. Uhkasivat laittaa maijan hakemaan. Onneksi tämä poliisisetä suostui kuuntelemaan taikasanan — henkilötunnuksen.
Jos siis joku sattuu sekoittamaan teidät johonkin toiseen samannimiseen henkilöön, voitte rääkyä sitä sosiaaliturvatunnusta pitkin pitäjiä.
Tämä illalla sattunut insidentti kielii vähän sen puolesta, että meikäläisellä on rikollisen maine. Sinänsä huvittavaa, mutta en haluaisi oikeastaan herätä yöllä siihen kun karhukopla potkii ulko-oven sisään ja antaa pampusta. Toisaalta odotan sitä kovasti, sillä lakiteitse voin saada aika herkulliset kipurahat.
Tämän julkaisun kommentointi on suljettu.
Kun tämän julkaisun kommentointi oli vielä avoinna, tälle julkaisulle kirjoitettiin yhteensä 8 kommenttia. Tämä artikkeli on lokeroitu kategoriaan Korinaa. Tämän julkaisun kestolinkin osoite on http://www.kuopassa.com/weblog/2007/10/20/aitska-kaikki-kiusaa.
Rottis kirjoitti 206 päivää sitten:
Kaikkea sattuu, onnea vaan “rikollisen urallesi” :D
Ei ole kyllä vastaavaa sattunut koskaan vastaan, vieläpä noin toistuvana :)
Petri kirjoitti 206 päivää sitten:
Voi kiitos paljon. :-) Tilanne on aika surkuhupaisa, mutta mikäs tässä ollessa… Ajoittain tietysti mieleen vierähtää pelko siitä, että jossain välissä joku hitman erehtyy henkilöstä ja ryhtyy kiusaamaan meikäläistä.
Tarkennettakoon vielä tuota blogimerkinnän alussa mainittua Sepolta saatua puhelinsoittoa. Se Seppo siis tiesi etu- ja sukunimeni puhelinnumeron lisäksi.
Goocm kirjoitti 206 päivää sitten:
Heh, on siinäkin juttu ;P On se helppoa ryhtyä rikolliseksi nyky-yhteiskunnassa, sen kun vaan kastajaisissa julistetaan väärä nimi :-)
Ja no onhan sitä itsekin telkun mukaan tultua istuttua linnassa, oikeudessa ja maijan kyydissä – vaikka omaankin niinkin oudon sukunimen, että meitä löytyy 30 koko maailmasta… tosin kolmella on täysin sama nimi ‘
.– sattuman kautta.Simo kirjoitti 206 päivää sitten:
Heh… minäkin olen joutunut erehdyksen kohteeksi pariin otteeseen. Tosin en aivan tuossa mittakaavassa. Kerran sain sähköpostin, jossa kerrottiin että tilaamani rumpupellit olivat saapuneet ja pystyisin noutamaan ne seuraavana arkipäivänä. Otin yhteyttä lähettäjään ja kerroin etten ole tilannut rumpuja, enkä edes ole kovin musikaalinen. Hän oli tavoitellut toista saman nimistä henkilöä ja sähköpostiosoitekkin oli lähes samallainen. Minulla se oli muotoa etunimi.sukunimi, kun taas hänen kenelle sähköpostiposti oli tarkoitettu sähköpostiosoite oli muotoa sukunimi.etunimi
Sekaannuksia kuitenkin sattuu eikä tuosta seurannut mitään erikoista.
Bitten kirjoitti 205 päivää sitten:
On se hyvä olla nimi, jonka kaltaista ei ole kenelläkään muulla. Kerran on kyllä puhelinnumeroiden kanssa sattunut sekaannuksia, kun joku törppö jakeli “puhelinnumeroaan”, eli minun numeroa, sukulaisilleen ja ystävilleen ja muutaman päivän ajan minulle sateli outoja puheluja ties mistä.
waatti kirjoitti 205 päivää sitten:
Jotain hyötyä on tosiaan nimestä, jollaista ei tietääkseni keneltäkään muulta löydy. (Toisaalta sitten jos jostain kolttosesta narahtaa, niin ei voi vedota siihen, että se oli se toinen enkä minä ;D)
Mutta joo, harmillisia sekaannuksia kyllä. Toivotaan, että hitmanit muistavat kysyä sen sotun ennen toimintaa…
Teme kirjoitti 199 päivää sitten:
Vai olet rikollisen uran valinnut. Ilmankos näitä uusia nettihuijauksia nouseekin vähän väliä ;)
Petri kirjoitti 199 päivää sitten:
Mitään rikollista ole eläessäni tehnyt. En pysty kävelemään edes punaisia liikennevaloja päin. :-] Tuossa pari minuuttia sitten taas tuo “Seppo” soitti. Sekoitti jälleen henkilöt keskenään. Kiusallista.