Armeijan harmaisiin Vekarajärvelle siirtynyt Emil Virkki on yksi erityisryhmille soveltuvien nettisivujen ja -palveluiden kehittämiseen erikoistuneista yrittäjistä. Hänet tunnetaan etenkin Rauha 2 Webdesign -nimisen joutsenolaisyrityksen kautta, mutta miehellä on myös henkilökohtaiset kotisivut osoitteessa www.ruusu.net. Armeijakiireistä huolimatta hän ehti sanomaan sanottavansa tämän haastattelun merkeissä. Katsotaan mitä Virkille kuuluu ja ennen kaikkea mitä hän kokee nykyaikaisten Web-standardien mukaan luotujen nettisivujen pitävän sisällään.
Jouduit asepalveluksen ajaksi laittamaan yritystoiminnan jäähylle, etkä ilmeisesti tällä hetkellä ota vastaan minkäänlaisia projekteja. Osaatko arvioida miten pitkään pääset nauttimaan Suomen Puolustusvoimien tarjoamasta ylläpidosta?
Toivottavasti mahdollisimman pitkään! Olen aikeissa hakeutua yhdistelmäkuljettajaksi, ja heillähän palvelusaika on 362 päivää. Toinen mielekäs homma olisi olla lääkintämies, jotka taas ovat yhdeksän kuukauden miehiä. Ylipäätään meiltä Huolto- ja Kuljetuskomppaniasta pääsee vain kourallinen puolella vuodella.
Harkitsin myös puolustusvoimien erityistehtäviä, eli lähinnä Web-ylläpitäjän hommia, mutta tulin siihen tulokseen, että on ihan hyvä tehdä välillä jotain muuta kuin nettiä ja kokeilla uusiakin juttuja.
Firmalla on itse asiassa tällä hetkellä eräs pikku projekti, mutta aikataulut on intin vuoksi säädetty erittäin löysiksi. Visuaalisia ja sisällöllisiä visioita on jo, mutta julkaisu tapahtunee vasta ensi vuoden puolella. Muita projekteja en kyllä pysty ottamaan.
Oman yrityksen perustamiseen hänet innoitti yrityskilpailun voittaminen. Yritysidea sai kannatusta myös ystäväpiirin ja lähisukulaisten suunnalta, joten hän ryhtyi selvittelemään taustatietoja siitä, mitä kaikkea yrityksen pyörittäminen vaatii. Todettuaan liikeideansa kannattavaksi, hän avasi Rauha 2 Webdesignin ovet parisen vuotta sitten. Rauha 2 Webdesign starttasi vuoden 2006 keväällä, toukokuussa. Tuohon aikaan annetussa pressitiedotteessa hän mainitsi firman perustetun juuri erityisryhmille soveltuvien nettisivujen sekä -palveluiden kehittämistä varten. Yksityisen sektorin puolelta löytyvät nettisivustot sekä muut alan toiminnot Emil koki olevan ajastaan jäljessä. Julkishallinnollekin oli julkaistu käytännössä vain suosituksia siitä miten esteettömyyttä olisi harjoitettava Web-palveluissa. Miten on, Emil, onko tässä tapahtunut kehitystä parempaan, tai mahdollisesti jopa kehnompaan suuntaan kotimaisissa nettipalveluissa?
Sekä että. Toisaalta monet alan yritykset ovat alkaneet omaksua modernin Web-kehityksen tuulia ja siirtymässä taulukkotaittoisista sivuista standardinmukaisiin ratkaisuihin. Esteettömyys ei kuitenkaan ole tämän kehityksen motiivi, vaan rahallienn säästö, jonka standardinmukaiset sivut, eritoten CSS-taitto, tuovat mukanaan. Kännykkäselaajien huomioiminen parantaa samalla myös esteettömyyttä.
Kehitys kohti saavutettavaa ja standardinmukaista Internetiä on kuitenkin liian hidasta, eikä esteettömyys ole edelleenkään yksi hyvän WWW-palvelun kulmakivistä. Harvat yritykset jaksavat, tai edes ymmärtävät, panostaa esteettömyyteen erityisryhmille. Julkishallinnossa pienet ja keskisuuret kunnat ja laitokset eivät ymmärrettävästi omaa riittäviä resursseja esteettömyyttä ajatellen. Monella kunnalla WWW-palvelujen uudistamista lykätään kustannussyistä ja silloinkin kun ne uudistetaan ei esteettömyyttä välttämättä oteta huomioon. Kolmannen sektorin nettisivuilla esteettömyyden huomiointi on edelleen erittäin harvinaista, lukuun ottamatta vammaisjärjestöjä ja vastaavia, jotka ovat asiasta kuulleet ja joilta löytyy innokas ja osaava vapaaehtoinen apulainen esteetöntä sivustoa toteuttamaan.
Pari vuotta sitten etenkin mobiililaitteilla, kuten kännyköillä, nettiä surffaavat kävijävirrat alkoivat paisua kun mobiililaitteiden suoritustehot ja Web-yhteyksien nopeudet ryhtyivät kasvamaan. Minkälaiseksi arvelet kännykällä Intenetiä selaavan käyttäjän “elämyksen” olevan kun hän poikkeaa tyypilliselle nettisivustolle?
Elämykset ovat toisaalta parantuneet ja toisaalta eivät. Keskivertosivuilla ei kännykän käyttäjiä huomioida vieläkään lainkaan ja monien keskivertokännyköiden nettiselaimet ovat edelleen lievästi ilmaistuna syvältä "sirmakasta".
Toisaalta monet suuremman luokan sivustot ovat varautuneet kännykän käyttäjiin erillisillä mobiiliversioilla ja osa jopa oikeaoppisilla tyylitiedostoihin perustuvilla toteutuksilla. Lisäksi uusien puhelinten selaimet ovat huomattavasti parempia. Vanhoissa kommunikaattoreissahan oli jo Operan mainio selain, mutta nyt kunnon vehkeitä on jo kuluttajamalleissakin. Opera Mini -selain on tuonut esimerkiksi itselleni mahdollisuuden käyttää nettiä tien päällä (tai metsäleirillä), vaikka käytänkin melko iäkästä Nokian 3100-puhelinta.
3G-verkon yleistyminen tuo tietysti joitakin etuja (kuten nopeammat ja paremman näköiset sivut), mutta toisaalta saattavat aiheuttaa sen, että sivujen suunnittelijat tukkivat pienet näytöt turhalla grafiikalla entistä pahemmin.
Suhtauduin aluksi kriittisesti Nokian S60-selaimeen, jossa sivut näkyvät kuin isolla näytöllä, mutta nyttemmin olen todennut, että se on ihan kätevä. Itse toteutan sivut kuitenkin siten, että kännyköille näytetään pienelle ruudulle optimoitu versio. S60-systeemi tuo kuitenkin suurimman hyödyn sivuilla, joilla kännykkäversiota ei ole tai joita käyttäjä käyttää pääasiassa tietokoneella. Tällaisilla sivuilla on parempi, että sivu näyttää tutulta ja kaikki ominaisuudet löytyvät vanhoilta tutuilta paikoiltaan. Toisaalta on monia sivuja, jotka tulisi ehdottomasti näyttää handheld-tyyliä käyttäen: erilaiset aikataulusivut ja uutiset esimerkiksi.
Minä veikkaan suurimmaksi haittatekijäksi mobiilikäyttäjien kannalta sen, että sivustoille sullotaan liikaa grafiikkaa, jonka lataaminen kännykkäselaimeen tahtoo saada surffaamisen tahmaamaan. Miten itse uskot tämän olevan, onko tiedostokooltaan suurehkoja kuvatiedostoja isompia kiviä surffaajan tiellä?
Hyvät sivut, joilla käytetään semanttista (X)HTML:ää ja CSS-taittoa, toimivat erinomaisesti ja kevyesti hyvällä kännykkäselaimella, vaikka niiden ulkoasu olisikin isoilla tietokoneilla visuaalinen ja tiedostokooltaan suuri. Eli grafiikka ei sinällään haittaa kännykkäselaajan elämää.
Ongelmana ovat kuitenkin huonot selaimet ja toisaalta taulukkopohjaiset ulkoasut. Huonot selaimet eivät ymmärrä, että niiden tulisi jättää screen-tyyleissä määritellyt taustakuvat näyttämättä ja käyttää kännykälle tarkoitettua ulkoasua. Taulukoilla taitetuista sivuista, joissa kuvat liitetään HTML-spagetin seassa, ei hyväkään selain osaa arvata mitkä kuvat näyttää ja mitkä ei.
Suurin ongelma on mielestäni se, että monista sivuista ei ole kännykälle optimoitua versiota tai tyylitiedostoa ja vaikka olisikin, ei osa selaimista osaa niitä käyttää.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta: kännykkäsurffailun lisääntyminen parantaa sekä sivustoja että selaimia ja 3G-tekniikka poistaa lopulta toisen kännykkäsurffailun kahdesta suuresta rajoitteesta, eli tiedonsiirron nopeuden.
Iäkkäille käyttäjille ja eritysryhmille näytön ja siten tekstin pieni koko, ja käyttöympäristön aiheuttama kontrastin puute, aiheuttaa jatkossakin ongelmia, joihin toivon isojen tämän alan pelureiden kehittävän innovatiivisia ratkaisuja.
Olet vihjaillut blogissasi satunnaisesti kehittämästäsi päivitystyökalusta, jolla ymmärtääkseni myös ainakin Ruusu.net toimii. Haluatko paljastaa lisää CMS–projektistasi? Päivitystyökalua tarjoat ainakin yrityksesi asiakkaille, mutta oletko harkinnut sen tuotteistamista — asettamista myytäväksi vaikkapa nettisivuillesi? Laadukkaat julkaisujärjestelmät ovat kysyttyä tavaraa tänä aikana, jolloin yksityishenkilöt avaavat ahkerasti blogejaan ja yritykset tuovat aktiivisesti esiin omia kuulumisiaan kehittämiensä tuotteiden sekä palveluiden tiimoilta. Elämme päivitysjärjestelmien kulta-aikaa. Voitko suositella oman blogin avaamisesta haavailevalle mattimeikäläiselle, joka ei ole juurikaan tutustunut julkaisualustoihin, jotakin tiettyä blogi– tai CMS-järjestelmää?
Ruusu.net toimii itse asiassa omalla ohjelmistollaan, joka on räätälöity eritoten blogia, kuvagalleriaa, portfoliota yms. ajatellen.
CMS–projektin kehittäminen on vähän jäänyt. Suurin osa CMS:n kirjoittamisesta on yleistä ohjelmistodiipadaapaa, joka ei ole ominta alaani. Projekti vie aikaa, ja sen ajan voisi paremmin käyttää myyntiin ja esteettömien sivustojen suunnitteluun. Yhden ihmisen yritykselle CMS:n jatkuva kehittäminen on sietokyvyn rajoilla, varsinkin nyt kun joudun olemaan vuoden ajan armeijan harmaissa.
Markkinoilla on jo nyt maksullisia ja ilmaisia CMS–tuotteita, jotka kykenevät vastaamaan esteettömyyden haasteisiin. Niillä on laaja kehittäjäkunta ja siten enemmän resursseja. Olen vakavasti harkinnut, että siirtyisin oman ohjelmistokehityksen sijasta auttamaan jonkin avoimen lähdekoodin CMS–ohjelmiston kehittämisessä, esimerkiksi käännöstyön merkeissä. Pikku julkaisujärjestelmäni on ihan toimiva ratkaisu pienille sivustoille, mutta isoja sivustoja varten joudun kuitenkin käyttämään kolmannen osapuolen ohjelmistoa.
Lisäksi uskon avoimen lähdekoodin ohjelmistojen houkuttelevan asiakkaita paremmin, koska yhtenä myyntivalttina on se, ettei tilaaja sitoudu yhden yrityksen asiakkaaksi sivuston koko elinkaaren ajaksi, vaan voi ostaa softan päivityspalvelut muilta. Samalla voin itse keskittyä kiinnostavimpaan osa-alueeseen, eli sivuston suunnitteluun, julkaisuun ja koulutukseen. Tässä olisi myös mahdollisuus yhteistyöhön jonkun toisen pienyrittäjän kanssa, joka olisi kiinnostunut päivityspalvelujen tuottamisesta.
Mattimeikäläiselle, jolle esteettömyys on lähellä sydäntä, voisin suositella yksinkertaisia CMS Made Simpleä, joka on melko esteettömyysorientoitunut ja erittäin yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Blogialustaksi suosittelen tuttua WordPressiä, koska se on yksinkertainen, tuttu ja standardit huomioiva.
Rohkenetko vielä nimetä kolme Web-sivujen esteettömyyden kannalta kauheinta jälkeä tekevää julkaisulaitetta?
Olen onneksi sellaisessa asemassa, että olen toistaiseksi päässyt valitsemaan työkalut joiden kanssa toimin. Näin ollen olen välttynyt monilta pahimmilta virityksiltä. Yhtenä pahana ongelmana nostaisin kuitenkin esiin yllättävän tekijän, joka on Microsoft Word.
Kyseisellä ohjelmallahan ei kovin montaa vakavasti otettavaa sivustoa ole toteutettu, mutta silti teksti "MsoNormal" löytyy yllättävän monen WWW-sivun lähdekoodista. Useimpien saatavilla olevien julkaisujärjestelmien — hyvienkin — on vaikea suodattaa Wordistä liitettyä huonosti merkattua sisältöä. Useinhan nettisivuille siirretään tekstiä erilaisista asiakirjoista, jotka ovat pääasiassa Wordillä kirjoitettuja, ja monestikaan dokumentin kirjoittaja ei ymmärrä, mitä eroa on lihavoidulla isolla tekstillä ja otsikolla. Järjestelmääkin tärkeämpi on kehittäjän ja käyttäjän osaaminen ja esteettömyyden ymmärtäminen.
Koska aika on arvokasta, kannattaa tutustua tähän alla näkyvään listaan jos mielit löytää tämän nettisivuston parhaat kirjoitukset. Tässä alapuolella on kaikkein luetuimpia kirjoituksia Korinaa kuopasta -blogin aarreaitasta. Kirjoitukset on järjestetty suosituimmuusjärjestykseen siten, että luettelon kärjessä on tällä hetkellä eniten lukukertoja saaneet kirjoitukset.
Blogimerkintää "Web-standardeista asiaa" muokattiin viimeksi 539 päivää sitten, eli torstaina 12.03.2009 kello 12:12. Kirjoitukseen on julkaistu kommentteja 1 kpl. Kaikki kirjoituksen saamat kommentit löytyvät suoraan tämän tekstimötikän alapuolelta.
Vai on Emil Vekaralla? Siellähän itsekin palvelen.
T:
Alikersantti pirinen
1 Ilmatorjuntapatteri
Oho! Tämän julkaisun kommentointi onkin jo suljettu. Kun tämän julkaisun kommentointi oli vielä avoinna, tälle julkaisulle kirjoitettiin yhteensä 1 kommenttia. Tämä artikkeli on lokeroitu kategoriaan Web. Tämän julkaisun kestolinkin osoite on http://www.kuopassa.com/weblog/2008/02/23/web-standardeista-asiaa.
Selaat tällä hetkellä blogimerkintää Web-standardeista asiaa.. Se julkaistiin %. päivä helmikuuta 2008. Voit siirtyä lukemaan blogin tuoreimpia kirjoituksia klikkaamalla tiesi weblogin etusivulle. Tässä blogissa julkaistaan kiinnostaviksi katsomiani asioita, joten jos tiedät kiinnostavan nettiin liittyvän aiheen, josta kannattaisi kirjoittaa, laita palautetta!